Ihania kesäpäiviä. Heti aamusta koiranpennun kanssa ulos ja pitkiä aamupaloja. Muuhun ei kuntoni tällä hetkellä juuri riitäkään, joten aika pitkälti joudun olemaan sisällä ja paikoillaan. Lukemisen kannalta ihan loistavaa, vaikka muuten jo kyllästyttääkin.
Luin juuri eilen loppuun ohuen suomalaisen kirjan, joka jo pitkään on ollut listallani: Kiira Poutanen: Ihana meri. Kuvaus yläaste-ikäisen tytön anoreksiaan sairastumisesta.
Anoreksia-kuvauksia on tullut vuosien mittaan luettua aika paljonkin. Joku siinä aiheessa on, joka jää aina mietityttämään. Se on sairauksista käsittämättömimipiä, kehossa ilmenevä mielen järkkyminen. Miten voi ihminen nähdä itsensä lihavana ja löysänä ja painavana, vaikka vaaka ja peilikuva näyttää ihan jotain muuta? Jokaista kirjaa lukiessani minulle tulee tarve huutaa ääneen päähenkilölle, ravistella, raivota. Miten voi muodostua mielen ympärille niin vahva muuri, ettei järjen sanat sinne ulotu, eikä itsesuojeluvaistoa enää ole?
Kirja on kirjoitettu minä-muodossa, teinitytön sanoin ja tuntein. Vähän päiväkirjanomaisesti, yhtään ympäristöä tai tapahtumia sen kummemmin selittämättä. Perheenjäsenet ja kaikki ympärillä olevat ihmiset ovat keskustelunpätkiä ja tapahtumia, eivät muuten omia kokonaisuuksiaan. Ahdistus ja yksinäisyys on kaikkinielevää, johon tyttö hukkuu. Jokainen hetki päivästä on suorittamista.
Jäin miettimään, kuinka monessa perheessä sairaus ennättää liian pitkälle, ennen kuin sitä kukaan huomaa. Miten voi hoikka tyttö laihtua 10kg, ennen kuin vanhemmat alkaa epäillä mitään? Voisiko itselle käydä samoin?
Anoreksia on monisyinen ja vaikeasti hoidettava sairaus, jota (ja jonka vakavuutta) monet vanhemmat eivät varmaankaan oikeasti tunne, kovaakaan laihtumista ei osata nähdä taudin oireena.
VastaaPoistaTeen töitä lastenpsykiatrien kanssa, ja olen lueskellut alan tieteellisiä artikkeleita ja diagnoosi- ja hoito-ohjeita työni puolesta. Nuorten mt-ongelmat juontavat juurensa monissa tapauksissa jo pikkulapsivaiheessa (0-3 v) tapahtuneista asioista, toisissa esimerkiksi kiusaamisesta, joka jää valitettavan usein piiloon vanhemmilta.